Fiume tai kuolema  – tai kuinka perustaa oma tasavalta

Ensimmäinen maailmansota päättyi virallisesti 11. marraskuuta 1918 klo 11.00, kun Saksa ja ympärysvaltojen edustajat allekirjoittivat aseleposopimuksen Compiègnen metsässä Ranskassa – näin siis yhden teorian mukaan. Toisen näkemyksen perusteella rauha saavutettiin vasta Versailles’n rauhansopimuksen astuttua voimaan 10. tammikuuta 1920. Oli miten tahansa, Euroopan lopullinen rauhoittuminen ja rajojen uudelleenpiirtäminen oli monimutkainen ja -ulotteinen prosessi. Tähän prosessiin kuului myös italialaisen runoilijan, Gabriele D’Annunzion (1863 – 1938) perustama Fiumen tasavalta nykyisessä Kroatiassa sijaitsevassa Rijekan kaupungissa, josta Igor Bezinovićin (s. 1983, Rijeka) valloittava, vahvasti komiikalla höystetty dokudraama kertoo.

Bezinović siis kertoo omasta kaupungistaan elokuvassa, joka liikkuu nykypäivässä ja historiallisessa Fiumen tasavallassa. Näyttelijät ovat paikallisia kadunmiehiä ja -naisia, amatöörejä; historiallista kertomusta varten Bezinović käyttää runsaasti aikakauden valokuvamateriaalia, jonka avulla hän tarjoaa sangen näppärän synteesin Fiumesta. Lopputulos on eittämättä vaikuttava ja nerokas pastissi, jossa muun muassa historiallisia, valokuvista ja filmatisoinneista otettuja kohtauksia rekonstruoidaan nyky-Rijekaan, sen rakennuksiin, liikenteen täyttämille kaduille ja muihin tiloihin. Bezinović ei myöskään ole liikaa editoinut amatöörinäyttelijöidensä esiintymistä, eikä heidän virheitään, kuten naurunpurskahduksia tai ajoittaista hämmennystä, ole leikattu pois. Samoin takertuminen jokseenkin triviaaleihin yksityiskohtiin, kuten sen Fiatin tarkkaan malliin, jolla D’Annunzio saapui Fiumeen, on vain yksi lukuisista huumorin keinoista, joita Bezinović onnistuneesti viljelee dokudraamassaan.

Komiikan lisäksi – sillä koko Fiumen selkkaus oli eittämättä sangen koominen episodi – Bezinovićin dokumentissa on myös traagisia elementtejä. Fiumen tasavalta kukistui Italian kuningaskunnan joukkojen hyökättyä kaupunkiin. Taisteluita käytiin viitisen päivää, jolloin Italian armeijasta kaatui 15 sotilasta ja D’Annunzion joukoista noin 22 taistelijaa. Bezinović alleviivaa sodan kauheutta näyttämällä kaunistelematta kaduille kaatuneiden nuorukaisten ruumiita; heidän mukanaan kuoli myös nuoruuden into, joka oli ollut yksi Fiumen kantavista voimista – kuten myös Mussolinin fasismin.

Bezinovićin dokudraama on kolmen eri valtion yhteisprojekti, Kroatian, Italian ja Slovenian. Se sai ensi-iltansa 54. Rotterdamin kansainvälisillä elokuvajuhlilla, joilla se voitti Tiger-palkinnon. Pulan 72. elokuvajuhlilla elokuva voitti kuusi Kultaista areenaa, ja Bezinović palkittiin parhaana ohjaajana. Lisäksi elokuva on Kroatian ehdokas parhaaksi kansainväliseksi elokuvaksi maaliskuussa 2026 järjestettävässä 98. Oscar-gaalassa. Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaali on jälleen kerran osoittanut tasokkuutensa ottaessaan Bezinovićin dokudraaman ohjelmistoonsa. Eikä syyttä kaksi näytöstä olivat (lähes?) loppuunmyydyt, bravo!

Vaan mistä mistä Fiumessa oli kysymys ja kuka oli Gabriele D’Annunzio? Lue näistä blogini tämän linkin takaa Runoilija poliitikkona: D’Annunzio, Fiumen tasavalta ja populisimin alkujuuret”.

Marja Härmänmaa

Linkkejä:

https://www.screendaily.com/reviews/fiume-o-morte-rotterdam-review/5201697.article

https://fi.wikipedia.org/wiki/Fiumen_vapaavaltio

https://fi.wikipedia.org/wiki/Gabriele_D%E2%80%99Annunzio

Kiinnostaako fasismi?

Tutustu verkkokurssiini tällä sivustolla Italian fasismin historiasta Italian fascism tai verkkokurssiini Udemy-alustalla Cinema in the Fascist Italy

2 ajatusta aiheesta “Fiume tai kuolema  – tai kuinka perustaa oma tasavalta”

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to Top