
Ensimmäinen maailmansota päättyi virallisesti 11. marraskuuta 1918 klo 11.00, kun Saksa ja ympärysvaltojen edustajat allekirjoittivat aseleposopimuksen Compiègnen metsässä Ranskassa – näin siis yhden teorian mukaan. Toisen näkemyksen perusteella rauha saavutettiin vasta Versailles’n rauhansopimuksen astuttua voimaan 10. tammikuuta 1920. Oli miten tahansa, Euroopan lopullinen rauhoittuminen ja rajojen uudelleenpiirtäminen oli monimutkainen ja -ulotteinen prosessi. Tähän prosessiin kuului myös italialaisen runoilijan, Gabriele D’Annunzion (1863 – 1938) perustama Fiumen tasavalta nykyisessä Kroatiassa sijaitsevassa Rijekan kaupungissa, josta Igor Bezinovićin (s. 1983, Rijeka) valloittava, vahvasti komiikalla höystetty dokudraama kertoo.
Bezinović siis kertoo omasta kaupungistaan elokuvassa, joka liikkuu nykypäivässä ja historiallisessa Fiumen tasavallassa. Näyttelijät ovat paikallisia kadunmiehiä ja -naisia, amatöörejä; historiallista kertomusta varten Bezinović käyttää runsaasti aikakauden valokuvamateriaalia, jonka avulla hän tarjoaa sangen näppärän synteesin Fiumesta. Lopputulos on eittämättä vaikuttava ja nerokas pastissi, jossa muun muassa historiallisia, valokuvista ja filmatisoinneista otettuja kohtauksia rekonstruoidaan nyky-Rijekaan, sen rakennuksiin, liikenteen täyttämille kaduille ja muihin tiloihin. Bezinović ei myöskään ole liikaa editoinut amatöörinäyttelijöidensä esiintymistä, eikä heidän virheitään, kuten naurunpurskahduksia tai ajoittaista hämmennystä, ole leikattu pois. Samoin takertuminen jokseenkin triviaaleihin yksityiskohtiin, kuten sen Fiatin tarkkaan malliin, jolla D’Annunzio saapui Fiumeen, on vain yksi lukuisista huumorin keinoista, joita Bezinović onnistuneesti viljelee dokudraamassaan.
Komiikan lisäksi – sillä koko Fiumen selkkaus oli eittämättä sangen koominen episodi – Bezinovićin dokumentissa on myös traagisia elementtejä. Fiumen tasavalta kukistui Italian kuningaskunnan joukkojen hyökättyä kaupunkiin. Taisteluita käytiin viitisen päivää, jolloin Italian armeijasta kaatui 15 sotilasta ja D’Annunzion joukoista noin 22 taistelijaa. Bezinović alleviivaa sodan kauheutta näyttämällä kaunistelematta kaduille kaatuneiden nuorukaisten ruumiita; heidän mukanaan kuoli myös nuoruuden into, joka oli ollut yksi Fiumen kantavista voimista – kuten myös Mussolinin fasismin.



Bezinovićin dokudraama on kolmen eri valtion yhteisprojekti, Kroatian, Italian ja Slovenian. Se sai ensi-iltansa 54. Rotterdamin kansainvälisillä elokuvajuhlilla, joilla se voitti Tiger-palkinnon. Pulan 72. elokuvajuhlilla elokuva voitti kuusi Kultaista areenaa, ja Bezinović palkittiin parhaana ohjaajana. Lisäksi elokuva on Kroatian ehdokas parhaaksi kansainväliseksi elokuvaksi maaliskuussa 2026 järjestettävässä 98. Oscar-gaalassa. Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaali on jälleen kerran osoittanut tasokkuutensa ottaessaan Bezinovićin dokudraaman ohjelmistoonsa. Eikä syyttä kaksi näytöstä olivat (lähes?) loppuunmyydyt, bravo!
Vaan mistä mistä Fiumessa oli kysymys ja kuka oli Gabriele D’Annunzio? Lue näistä blogini tämän linkin takaa ”Runoilija poliitikkona: D’Annunzio, Fiumen tasavalta ja populisimin alkujuuret”.
Marja Härmänmaa
Linkkejä:
https://www.screendaily.com/reviews/fiume-o-morte-rotterdam-review/5201697.article
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fiumen_vapaavaltio
https://fi.wikipedia.org/wiki/Gabriele_D%E2%80%99Annunzio

Fiume tai kuolema – tai kuinka perustaa oma tasavalta
Ensimmäinen maailmansota päättyi virallisesti 11. marraskuuta 1918 klo 11.00, kun Saksa ja ympärysvaltojen edustajat allekirjoittivat…
Runoilija poliitikkona: D’Annunzio, Fiumen tasavalta ja populismin alkujuuret
”Rakas ystävä, maailman on tajuttava, että olen kykenevä kaikkeen.”[1] 1. ”Natale di sangue” – veren…
Paola Cortellesin elokuva *C’è ancora domani* (2023)– *Ainahan on huominen*, eli kuinka italialainen nainen vapautui hellan ja nyrkin välistä
Marraskuussa vuonna 2023, kaksi päivää ennen Kansainvälistä päivää naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi Italian senaatin puhemies…
Venetsia 1500-luvulla: urbaania loistoa ja pastoraalista maaseutua
Jo ennen ensimmäistä vuosituhatta Venetsiasta oli kehkeytynyt merkittävä kauppakeskus itäisen Bysantin ja lännen välillä. Tämä…
Italialaisen futurismin manifesti (1909)
Manifestin julistusosan suomennos on artikkelin lopussa.Read More Helmikuussa vuonna 1909 pariisilainen päivälehti Le Figaro julkaisi…
Gli uomini, che mascalzoni! (Mitä lurjuksia miehet ovatkaan! 1932) – muuan “fasistinen” komedia
Gli uomini che mascalzoni! on Mario Camerinin vuonna 1932 ohjaama komediaelokuva. Camerini (1895 – 1981,…


每天都在战争,希望2026和平.
Thank you for your wise comment! I truly agree.
Kind regards, Marja