Helmikuussa vuonna 1909 pariisilainen päivälehti Le Figaro julkaisi sivuillaan futurismin manifestin. Manifestin oli kirjoittanut siinä vaiheessa vielä sangen tuntematon italialainen runoilija, Filippo Tommaso Marinetti (1876 – 1944), joka manifestissa ilmoitti perustaneensa uuden kirjallisen liikkeen, futurismin. Manifesti jäi historiaan yhtenä eurooppalaisen avantgardistisen taiteen merkittävimmistä teksteistä; futurismi puolestaan laajeni pian kuvataiteisiin ja lopulta kaikkiin muihinkin taidemuotoihin, joita varakas Marinetti anteliaasti tuki ja rahoitti. Näin futurismista kehittyi yksi niin kutsuttu historiallinen avantgarde yhdessä kubismin, surrealismin ja dadan kanssa.
Futurismin perustamismanifesti on kokonaisuudessaan lähes kymmenen sivua pitkä. Sen alussa on symbolismilta runsaasti vaikutteita saanut kertova osuus, jossa Marinetti selittää manifestin kirjoittamiseen johtaneita syitä ja valottaa kirjoitushetkeä. Yhdentoista kohdan julistusosassa kirjoitetaan auki futurismin ideologinen ohjelma, ja tämän jälkeen seuraa vielä pari sivua pitkä selitys manifestin sisällöstä. Olen suomentanut manifestin julistusosan, joka on tämän artikkelin lopussa. Tarkoituksena on myöhemmin suomentaa koko kymmensivuinen manifesti.
Manifestin päätarkoitus on selvä: se on ilmoitus uuden runollisen suuntauksen perustamisesta. Sen lisäksi Marinetti esittää manifestissa selkeästi ja yksiselitteisesti futurismin taiteellisen ohjelman.
Futurismi ja menneisyys
”Me olemme vuosisatojen äärimmäisellä kielekkeellä! … Miksi meidän pitäisi katsoa taaksepäin, jos haluamme murtaa Mahdottomuuden mysteeriset portit?”
Futurismin leimallisin piirre on valtava kehitysoptimismi ja nykyajan estoton ihannointi. Teknologian kehitys oli luonut täyden uuden maailman, ja ihmiskunta eli historiansa hienointa aikakautta. Tämän kääntöpuolena menneisyydellä ei ollut mitään arvoa tai merkitystä. Erityisesti Italiassa maan pitkä historia oli Marinettin silmissä pelkkä taakka, este kehitykselle, ja siitä oli päästävä irti muun muassa tuhoamalla taideaarteet ja täyttämällä Venetsian kanaalit autoja ja raitiovaunuja varten – kuten hän poleemisesti ja metaforisesti ilmoitti. Marinettin kirjoituksia ei siis pidä ottaa kirjaimellisesti.
Ruotsalainen tutkija Pär Bergman on osuvasti kirjoittanut, että futurismi edustaa modernin ihmisen aggressiivisinta reaktiota kaikkea sitä kohtaan, mikä ei kuulu hänen omaan aikaansa. Näitä olivat historia ja menneisyys ylipäätään ja erityisesti kirjallinen ja taiteellinen traditio. Katolinen kirkko ja paavi, eri kulttuuriset ja yhteiskunnalliset instituutiot kuten museot, akatemiat ja kirjastot sekä avioliitto että perheinstituutio.
Futurismi ja vauhti
”Me ilmoitamme, että maailman loistoa rikastuttaa uusi kauneus: vauhti.”
Uuden, koneen hallitseman maailman tärkein piirre oli vauhti. ”Kaikki liikkuu nopeasti”, kuten uudet kulkuvälineet, junat, autot ja raitiovaunut. Samalla maailmasta oli tullut pintapuolinen, sillä vauhdissa ei ollut aikaa pohdiskeluun.
Siinä missä kubismi rikkoi kuvan, kun sitä tarkasteltiin samanaikaisesti eri näkökulmista, futurismi toi kuvataiteeseen liikkeen kuvaamisen.
Kuvassa futuristinen kuvataiteilija Umberto Boccioni (1882 – 1916) ja yksi hänen kuuluisimmista veistoksistaan, “”Forme uniche della continuità nello spazio” (“jatkuvuuden ainoita muotoja tilassa”, 1913)
Näkemys maailmasta pinnallisena ja vauhdikkaana vaikutti myös kirjallisuuteen, runouteen ja kielenkäyttöön ylipäätään. Tästä johtuen Marinetti kehitti uuden runouden kielen, ”sähketyylin”. Siinä verbejä ei taivutettu, vaan ne olivat perusmuodossa. Välimerkkejä ei käytetty hidastamaan tajunnanvirtaa. Jopa absurdeilla metaforilla ja analogioilla välitettiin uuden maailman mielettömyyttä, ja matemaattiset merkit ja onomatopoeettiset sanat tiivistivät esitystä. Kaikkinainen analyysi oli kiellettyä, sillä runouden piti rajoittua ainoastaan ilmiön ulkokohtaiseen, objektiiviseen kuvaukseen.
Ote Marinettin “runoteoksesta” Zang Tumb Tuum (1912) valottaa hyvin tätä niin kutsuttua sähketyyliä.
”Messina improvisaatio harjoitus kaupunki menossa lavalle tekijän välinpitämättömyys sokerit ja iloista tunnelmaa serenadien keinu (3 baritonia 2 tenoria) parakkien päällä muratin kylmä raivo tasapainoisen betonin joustavuus laavan oveluuden ja suuttumuksen päällä huoneiston loisto = alkovi + katos + taidegalleria + keittiö tungettuna hökkeliin (8 neliötä)” Marinetti: Zang Tumb Tuuum (1912)
Samalla Marinetti kehitti niin kutsun visuaalisen runouden, jossa teksti muodostaa kuvia ja täten vahvistaa runon sisältöä.
Runoteos “Marcia futurista” (futuristinen marssi, 1915) antaa ajatuksen Marinettin visuaalisesta runoudesta. Siinä esiintyvät sanat eivät tarkoita mitään.
Futurismi ja koneromantiikka
Marinetti halusi saattaa taiteet yhteyteen nykymaailman kanssa ja painotti taiteen ja taiteilijoiden yhteiskunnallista rooli. Taiteilijoiden oli laskeuduttava norsunluutornista, jonne he 1800-luvun lopun taide-elämää koskettavien yhteiskunnallisten myllerrysten seurauksena olivat linnoittautuneet, ”piazzalle”, ihmisten pariin ja kommunikoitava heidän kanssaan.
Vasemmalla kuvassa Giacomo Ballan (1871 – 1958) maalaus “Velocità d’automobile (automobiilin nopeus, 1913)
” (
Toisaalta taiteiden oli ylistettävä teknologiaa, toimittava modernisaation airueina ja täten tuettava kehitystä. Näin ollen uudet teknologiset laitteet ja välineet olivat kestoteema futuristisessa taiteessa ja kirjallisuudessa.
Vasemmalla Luigi Russolon (1885 – 1947) maalaus ”Dinamismo di un’automobile” (automobiilin dynamiikka, 1912-1913)
”Me haluamme ylistää sotaa – maailman ainoaa hygieniaa – militarismia, isänmaallisuutta, vapauttajien tuhoavia tekoja, kauniita ajatuksia joiden vuoksi kuollaan, ja naisen halveksuntaa.”
Futurismi ja nainen
Marinettin suhde naiseen on erittäin yksiselitteinen. Marinetti oli itse onnellisesti naimisissa Benedetta Cappa Marinettin (1897 – 1977) kanssa vuosina 1923 – 1944, ja heille syntyi avioliitosta kolme tytärtä, Vittoria (voitto), Ala (siipi) ja Luce (valo). Benedetta oli itse runoilija ja taidemaalari, ja Marinetti kannusti häntä jatkuvasti taiteelliseen työskentelyyn.
Kuvassa vasemmalla Benedetta Cappa Marinetti.
Vaikka manifestissa tuomitaan feminismi, futurismi liikkeenä tuki ja kannatti naisen emansipaatiota. Liikkeessä oli myös useita naisia, edellä mainitun Benedettan lisäksi muun muassa ranskalainen kirjailija Valentine de Saint-Point (1875 – 1953) ja italialainen kirjailija Maria Ginanni (1891 – 1953). Manifestissa nainen, jota täytyi halveksia, onkin metafora rakkaudelle, miehen rakkaudelle naiseen, joka uuden aikakauden ihmiselle oli ainoastaan vahingollista.
Futurismi ja sota
Marinettin sodan ihannointi oli konkreettista ja aitoa, ja siihen oli moninaisia syitä. Marinetti oli avoimen isänmaallinen, ja hän toivoi näkevänsä Italian sekä Euroopan johtavana kulttuurivaltiona että poliittisesti merkittävänä tekijänä kansainvälisellä näyttämöllä.
Sodan makaaberi ja avoin ylistäminen oli ensisijaisesti propagandaa. Sen tarkoitus oli rohkaista italialaisia, valmistaa heitä tulevaan sotaan, sillä Marinetti ei uskonut edes vuonna 1909 rauhanajan jatkuvan. Tämä näkemys myös selittää sodan estetisoinnin ”neron punaisena lomana” ja ”maailman ainoana hygieniana”.
Ironista kyllä, ihannoitu sota koitui lopulta futurismin kohtaloksi. Nationalistisista syistä johtuen Marinetti osallistui fasismin perustamiseen vuonna 1919. Italialle kohtalokkaan toisen maailmansodan jälkeen futurismi yhdistettiin yksiselitteisesti fasismiin, ja seurasi vuosikymmenten hiljaisuus, jona aikana futurismi jäi unholaan.
Myöhemmin futurismin taiteelliset saavutukset ovat kuitenkin tulleet tunnustetuiksi, ja monessa suhteessa ristiriitainen liike, oman aikakautensa ”lapsi”, on saanut ansaitun paikkansa taidehistoriassa yhtenä merkittävänä historiallisena avantgarde-liikkeenä.
Futurismin manifesti (1909)
- Me haluamme laulaa rakkaudesta vaaraan, tottumuksesta energiaan ja uhkarohkeuteen.
- Rohkeus, pelottomuus ja kapina ovat runoutemme keskeisiä elementtejä.
- Tähän asti kirjallisuus on ihannoinut pohtivaa liikkumattomuutta, ekstaasia ja unta. Me haluamme ylistää aggressiivista liikettä, kuumeista unettomuutta, juoksuaskelta, vaarallista hyppyä, läimäystä ja nyrkiniskua.
- Me ilmoitamme, että maailman loistoa rikastuttaa uusi kauneus: vauhti. Kilpa-auto, jota koristavat valtavat, tulta syöksevien käärmeiden kaltaiset putket… Mylvivä automobiili, joka ikään kuin kiitää konekiväärin päällä, on kauniimpi kuin Samothraken Nike.
- Me haluamme ylistää miestä automobiilin ratissa, jonka ideaali ohjausakseli lävistää Maan, joka sekin on singottu vauhdissa kiertoradalleen.
- Runoilijan on ponnisteltava intohimoisesti, loisteliaasti ja häikäisevästi kasvattaakseen alkuaineiden kiihkeää innostusta.
- Maailmassa on enää kauneutta vain taistelussa. Yksikään teos, joka ei ole luonteeltaan aggressiivinen, ei voi olla mestariteos. Runous on miellettävä väkivaltaiseksi hyökkäykseksi tuntemattomia voimia vastaan, jotta se pystyy alistamaan ne polvilleen ihmisen eteen.
- Olemme vuosisatojen uloimmalla kielekkeellä!… Miksi meidän pitäisi katsoa taaksepäin, jos haluamme murtaa Mahdottomuuden mysteeriset portit? Aika ja Tila kuolivat eilen. Me elämme jo absoluuttisuudessa, sillä olemme luoneet ikuisen ja kaikkialla läsnäolevan vauhdin.
- Me haluamme ylistää sotaa – maailman ainoaa hygieniaa – militarismia, isänmaallisuutta, vapauttajien tuhoavia tekoja, kauniita ajatuksia joiden vuoksi kuollaan, ja naisen halveksuntaa.
- Me haluamme tuhota museot, kirjastot ja kaikki akatemiat ja taistella vastaan moralismia, feminismiä ja kaikkinaista opportunistista ja utilitaristista pelkuruutta.
- Me laulamme työn, nautinnon tai mellakoiden kuohuttamista suurista ihmisjoukoista; laulamme vallankumousten monivärisistä meristä moderneissa pääkaupungeissa; laulamme kuumeisesta kiihkosta öisissä arsenaaleissa ja työmailla, jotka aggressiiviset sähköiset kuut ovat sytyttäneet tuleen; ahneista rautatieasemista, jotka hotkivat savuavia käärmeitä; autokorjaamoista, jotka roikkuvat pilvistä pakokaasujen vääntyneissä vanoissa; silloista, jotka ovat kuin auringossa kimaltelevan veitsen lailla välkkyvien jokien yli hyppääviä valtavia voimistelijoita; seikkailevista höyrylaivoista jotka nuuhkivat horisonttia, leveärintaisista vetureista jotka ravaavat raiteilla kuin valtavat teräksiset, putkilla valjastetut hevoset, ja sulavasti lentävistä lentokoneista, joiden potkurit pyörivät tuulessa kuin liput ja ikään kuin osoittavat suosiota kuin innostunut väkijoukko.
Suomennos: Marja Härmänmaa (2024).
Lisää aiheesta verkossa
Lisensiaatintutkielmassani käsittelin futurismia 1930-luvulla. Se on myynnissä verkkokaupassani tällä sivustolla. Italialainen futurismi 1930-luvulla ja sen suhde fasismiin – Marja Härmänmaa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Filippo_Tommaso_Marinetti
https://fi.wikipedia.org/wiki/Futurismi
Teoksessa Avantgarde ja politiikka (Suomen avantgarden ja modernismin seura ry, 2018) on futurismia koskeva artikkelini “Futurismi ja politiikka – Erään avantgardismin kehitys antagonismista konformismiin”.
Blogini “Aterian avantgardistinen politisointi à la Marinetti“ Suomen avantgaden ja modernismin seura ry:n verkkosivuilla koskee futuristista ruokakulttuuria.
Artikkelini “Kuinka futuristi söi – Avantgardistista ruokakulttuuria 1930-luvun Italiassa” käsittelee myös futuristista ruokakulttuuria. https://www.academia.edu/1910280/Kuinka_futuristi_s%C3%B6i_Avantgardistista_ruokakulttuuria_1930-luvun_Italiassa
