Alessia Gazzola: L’Allieva (2011)

Kirjoittanut: Tarja P.

Messinassa vuonna 1982 syntynyt, oikeuslääketieteelliseen kirurgiaan erikoistunut lääkäri Alessia Gazzola on kirjoittanut koko ikänsä – ensimmäisen tarinan jo 5-vuotiaana. Veronassa asuvaan perheeseen kuuluvat lääkärimies ja kaksi pientä lasta. Gazzola sijoittaa kirjan tapahtumat itselleen tuttuun ympäristöön, roomalaisen yliopiston oikeuslääketieteelliseen instituuttiin. Hän on kertonut haastattelussa omaavansa samoja luonteenpiirteitä kirjan päähenkilön Alice Allevin kanssa ollen huono ajoittamaan tekemisiään ja sanomisiaan sekä kömpelö käytännön toimissa. Ostoksilla käyntiä hän sen sijaan inhoaa toisin kuin Alice. Esikoiskirjalle on ilmestynyt jo viisi jatko-osaakin, joita on käännetty mm.  ranskaksi, espanjaksi, turkiksi ja puolaksi. RAIUNO esitti viime syksynä pariin ensimmäiseen teokseen perustuvan TV-sarjan, johon tullee jatkoa.

Totean aluksi dekkareiden lukukokemuksien osaltani rajoittuvan tälle vuosituhannelle neljään teokseen: kaksi Donna Leonen kirjaa englanniksi, L’Allieva (suomeksi ‘oppilas’) italiaksi, yksi Outi Pakkasen Helsinkiin sijoittuva tarina suomeksi, joten en edusta tämän genren asiantuntijuutta. En ole pitänyt dekkareita arvostettuna kirjallisuutena – siksi olenkin sallinut itseni lukevan niitä pääasiassa vieraalla kielellä hakien täten kirjallisesti ulkoista haastetta. Täytyy myöntää, että hyvässä dekkarissa kuten L’allieva, imaiseva juoni ihmissuhteiden kuvaamisessa rikoksenselvittelyn lomassa pitää hyppysissään hitaamminkin etenevää lukijaa erityisesti henkilökuvausten ansiosta.

Gazzolan teksti on sujuvaa, kerronta tuo sopivasti uusia käänteitä ja pitää mielenkiinnon yllä sekä ihmissuhteiden että rikostutkinnan osalta. Henkilögallerian laajuuden vuoksi oli vaativaa seurata ihmissuhteiden koukeroita, joten kirjan tyyliä noudattaen tein lukukokemuksestani visuaalisen piirtäen henkilökarttaa nuolineen pysyäkseni selvillä suhdeverkostosta.

Kirjan lukeminen onkin varsin visuaalinen kokemus, joten ajoittain kuvittelin lukevani elokuvan tai TV-sarjan käsikirjoitusta. Saa vaikutelman, että hyvin otsikoidut kappaleet ovat kuvausotosten nimiä. Giulian ystävät ovat varakkaiden roomalaisperheiden kauniita ja huoliteltuja nuoria ihastuksineen ja sydänsuruineen. Kirjailija kuvaa heitä tunnettuihin vaatemerkkeihin pukeutuneina trendikkäissä kahviloissa. He etsivät elämäänsä suuntaa ulkoisista puitteista huolimatta tai ehkä juuri siksi. Nuoret hakevat yliluonnollisia kokemuksia huumeiden avulla, kuitenkin sivistyneen siististi menestyvinä nuorina.

L’Allieva edustaa nautittavan helposti luettavaa rikoskirjallisuus-genreä, jossa henkilösuhteiden kuvaaminen on vähintään yhtä tärkeää kuin rikoksen selvittäminen. Nuoren Giulian kuolemantapauksen selvittelyn lomassa kuvataan sekä rikostutkijoiden ja yliopiston henkilöiden ammatillista kilpajuoksua ja kumppanin etsintää, että nuorison huumeiden käytöstä seuranneita hankaluuksia.

Rakkaustarinat kuulunevat yhtenä osana dekkareihinkin, niin tässäkin teoksessa. Alicen ja Marcon, joka paljastuu myöhemmin Alicen johtajan pojaksi, suhteen syttyminen ei hämmästytä. Se tapahtuu Alicen Marco-veljen valokuvaustaidenäyttelyn avajaisissa, jossa hän ihastuu pientä tyttöä kuvaavaan valokuvaan tehden siitä ostotarjouksen. Hetkeä myöhemmin hän ihastuu avajaisissa kohtaamaansa Aliceen, jota valokuva esittää. Tämä herttainen tapahtuma on oivallinen keino saada lukija kiinnostumaan suhteen kehittymisestä. Tyyppeinä kumpikin ovat riskinottajia, omien ratkaisujensa tekijöitä, empatiassaan ihastuttavia. Alice osoittautuu oikeudenmukaiseksi ja omia oikeuksiaan puolustavaksi työkaveriksi keinottelevassa työyhteisössä, freelance -toimittaja Marco lähtee Sudaniin haastaviin olosuhteisiin toimittajaksi. Tosin hän lähtee myös sinne siksi, että hänen on vaikea sitoutua – olipa kysymyksessä paikka, aika tai ihminen, mikä koettelee myös suhdetta.

Giulian kuoleman syyn selvittämisessä kuulustellaan useita hänen ystäviään: Onko kuoleman syy huumeiden yliannostus, allergia jollekin lääkkeelle, mustasukkaisuusmurha vai itsemurha. Syy selvinnee seuraavassa kirjassa.

 

Tarja P.