Jonas Carpignanon kaksituntinen elokuva “A Ciambra” ei toimi

Kirjoittanut: Marja Härmänmaa

Carpignano (s. 1984) on syntynyt New Yorkissa, Yhdysvalloissa. Carpignanon isä on italialainen ja äiti afroamerikkalainen, ja hän on viettänyt lapsuutensa New Yorkissa ja Roomassa. Perhetausta selittänee kiinnostuksen siirtolaisuutta ja etnisiä vähemmistöjä kohtaan. Carpignano on käsitellyt afrikkalaisia siirtolaisia ensimmäisessä pitkässä elokuvassaan, ”Mediterranea” (2015). Hänen toinen pitkä elokuvansa, ”A Ciambra” (2017) taas on kuvaus Etelä-Italiassa, Calabriassa asustavasta romaninuorukaisesta, Piosta, ja alueen autenttisesta romaniyhteiskunnasta.

Elokuva on dokumentaarinen katsaus, vailla juonta ja vailla kehitystä. Kaiken kaikkiaan elokuva muodostuu lasten tupakoinnista, moottoripyörällä tai skootterilla ajamisesta sekä muurien yli hyppimisestä, mitä periaatteessa jaksaa katsoa ensimmäisen puoli tuntia. Mutta ei pidempää. Amatöörikameraa jäljittelevä tärisevä kuva vailla selkeää kuvakulmaa ei paranna asiaa. Unenomaiset näkymät hevosesta ovat pinnallisia eivätkä johda mihinkään. Pinnallinen on myös päähenkilön Pion valinta viimeisessä kohtauksessa lasten ja miesten porukan välillä. Mitään syvällisempää analyysia pojan varttumisesta aikuisuuteen Carpignano tuskin edes tavoittelee.

”A Ciambra” lienee pidennetty versio vuonna 2014 ilmestyneestä samannimisestä lyhytelokuvasta. Pitkän version on tuottanut Martin Scorsese, joka Carpignanon mukaan myös auttoi elokuvan viimeistelyssä. Kuka tietää, millainen lopputulos olisikaan ollut ilman häntä.

MH